torstai 11. elokuuta 2016

Juokseva morsian.

Hip!

Jatketaanpas meidän häiden läpi käyntiä! Tosiaan kun olimme tyttöjen kanssa nauttineet vähäisen aamupalan hotellilla, suuntasimme taksilla Yliopistonkadulle ja Salon Valoon. Kampaajani oli aivan ihana, ja hän teki meikistä ja kampauksesta juuri sellaisen kun toivonkin. Tytötkin saivat aivan tismalleen oikeanlaiset kampaukset, ja vitsit että kaikki näytettiin upeilta! Aikaakin meni luultua vähemmän, oltiin 20 minuuttia etuajassa, täydellistä. Kun suuntasimme kampaamosta ulos, joukko turisteja tahtoi välttämättä ottaa muutaman yhteiskuvan. Joku nainen vain päätti alkaa asettelemaan huntuani parempaan kuvakulmaan jonka seurauksena huntu lähti irti tuulen mukana. Jihuu! Yritimme tyrkätä huntua takaisin tukkaan mutta se vain tipahteli koko ajan uudestaan ja annoimme hunnun olla. Hyppäsimme taksiin ja hurautimme lauttarantaan.





Pääsimme melkein heti lauttaan ja tyttäremme kummitätikin kerkesi samaan kyytiin. Lautassa alkoi tupsahtelemaan mieleen kaikkia asioita joita unohdin viedä edellisenä iltana juhlapaikalle (maljakko hääkimpulle, kakkulapio ja kori ystävälapuille) joten soitto tulevalle anopille joka oli onneksi kotonamme tyttäremme kanssa. Alkoi pikkuisen jännittämään kun alkoi valkenemaan että hitto, tässähän ollaan menossa kolmen tunnin päästä naimisiin! Sattui vielä niin, että mereltä tuli aivan jäätävä sumu joka peitti koko Suomenlinnan alleen. Aloin siinä sitten panikoimaan että mitäs jos kukaan ei nyt pääse saareen sumun takia. Sumu onneksi hälveni pikku hiljaa aamupäivän mittaan.

Päästyämme juhlapaikalle, oli niin täpinöissäni että menin ryssimään varaston oven koodin. Olin laittanut liian monta kertaa väärän koodin oveen, jonka seurauksena jouduimme puoli tuntia odotella kunnes lukitus poistui. Ja myöhemmin huomasin että juuri tuo puoli tuntia oli ratkaiseva aika. Aloimme siinä sitten hirveällä kiireellä laittamaan salia kuntoon. Ripustimme kattoon pompomeja, laitoimme pöytäliinat, kaitaliinat, kynttilät, ohjelmat, koristetimantit ja kukat pöytiin. Laitoimme karkkibuffetin esille, tervehdyspöydän nätiksi ja polttaripöydälle tavarat valmiiksi. Kun kello tuli jo 13:15 ja vihkiminen oli alkamassa kello 14:00, tajusimme että koko valokuvaseinä puuttuu. Siinä sitten tytöt alkoivat hirveällä kiireellä fiksaamaan valokuvaseinää tikkiin. Onneksi toinen kaasoni oli tässä välissä kiikuttanut käteeni viinilasin, joten olin suhteellisen rentona. Puoli kahdelta joku tuli nykimään hihasta että hei, nyt pitäisi jo alkaa pukeutumaan. Olin että voi kiesus, mihin se aika hävisi!  Puvun pukeminen vei odotettua kauemmin aikaa, mutta olin edelleen suhteellisen rauhallinen. Kunnes katsoin kelloa. Kello oli jo 13:50 ja meidän olisi pitänyt olla jo kirkon takaovella valmiina. Eipä juu oltu ei. Samaan aikaan huomasin että isäni oli mystisesti kadonnut juhlapaikalta. Paniikki.





Siinä sitten otettiin hameen helmoista kiinni ja lähdettiin juoksemaan kirkolle toisen kaasoni kanssa. Oli siinä turisteilla ihmettelemistä kun yksi tylliunelmainen morsian ja kaaso juoksevat hiki hatussa kirkkoon. Kovasti kaikki kannustivat meitä tällä yllättävällä urheiluhetkellä. Ja sitten kirkon kellot alkoivat soimaan ja tuli vielä vähän enemmän kiire. Kello oli 13:57 kun pääsimme kirkon oven taakse ja sanoin heti suhtiolle että isäni on kadoksissa. Isä sitten löytyi kirkosta istumasta vieraiden joukosta. Siinä sitten ärjyin kirkon portailla että mihis hittoon oikein katosit. Samaan aikaan äitini kipitti toisen kaasoni kanssa kirkon mäkeä ylös kimppuni kanssa. Joka oli vielä paketissa. Olin unohtanut koko kimpun. Ja sillon tajusin unohtaneeni myös omat valani juhlapaikalle. Siinä samassa suntio patisti minut piiloon, koska ilmeisesti joku muukin oli myöhässä. Muutama vieras vielä kirkkoon sisään ja rauhoittelin itseäni sähkökaapissa piilossani. Kyllä, kaikki oli juuri niin kaaosta ja vielä enemmänkin kuin miltä kuullostaakin. Kokosin itseni ja astuin isäni viereen kirkon oven taakse, prinsessa ruususen häämarssi pärähti soimaan ja suntio avasi kirkon ovet edestämme. Siinä samassa kaikki kiire, paniikki ja hoppu unohtui, ja yritin vain olla itkemättä kuin mielipuoli ja katsoa eteeni. 




Pappimme Riina oli aivan ihana, juuri meidänlaisemme. Ja sama pappi siis kastoi Olivian viime vuonna. Koko vihkiminen oli aivan upea, rento, iloinen ja rakkauden täytteinen. Omat valamme kruunasi kaiken <3 Jotka siis luojan kiitos muistin ulkoa. Pojat olivat myös kirjoittaneet salaa Simon kengän pohjiin "HELP". Kirkosta poistumismusiikki tuli Simolle ihan yllärinä, olin pyytänyt kanttoria soittamaan meille vähän Star Warsia kun kummatkin faneja ollaan. 


Menimme jemmaan perinteiseen sähkökaappiin ja odottelimme kun vieraat siirtyivät kirkon portaille. Me ollaan naimisissa!!







Poistuimme kirkosta saippuakuplien ja onnittelujen siivittämänä hääkuvaukseen meren rantaan. Kirkon edessä oli myös paljon turisteja pällistelemässä ja kuvia ottamassa. Hirmuisesti ihmiset onnittelivat! Oli kyllä niin onnellinen olo. Lisää myöhemmin! xo

perjantai 5. elokuuta 2016

Rouva Harrivaara ilmoittautuu!

Näinhän siinä kävi että koko heinäkuu hujahti ihan yhdessä silmänräpäyksessä ja me ollaan nyt naimisissa! Aivan ihanaa! Nyt olisi tarkoitus alkaa käymään meidän häitä läpi, kun nyt ollaan päästy takaisin normaaliin rytmiin ja palattu meidän ihanalta häämatkalta. Monet varoitteli että "varaudu siihen että joku menee kumminkin pieleen, niin käy aina" mutta voin kertoa, että meidän hääpäivänä kaikki meni aivan nappiin! No mitä nyt morsiammen isä oli kateissa juuri ennen vihkimistä, mutta kaikki oli muuten aivan täydellistä. Meidän hääviikolla oli melkein joka päivä huono sää, mutta hääpäivänämme paistoi aurinko koko päivän ja oli juuri sopivan lämmin. Yksi viiden minuutin onnea tuova sadekuuro saatiin, oli kaunista kun satoi vettä ja paistoi aurinko samaan aikaan <3


Aloitetaan vaikkapa päivästä ennen häitä. Vuokrasimme hääviikonlopuksi meille pakettiauton, jolla saimme vietyä kaikki häätavarat Suomenlinnaan. Kävimme itse hakemassa Vantaan astiavuokrauksesta astiamme (täysi astiasto 75 hengelle, palautus likaisena, hinta yhteensä 240€!!) jonka jälkeen ajoimme takaisin kotiin kantamaan häätavarat autoon. Tavaraa olikin yllättävän paljon ja se oli siinä ja siinä että kaikki mahtui kyytiin! Kävimme hakemassa hääkakkumme kauppahallista, joka matkusti etupenkillä turvallisesti Suomenlinnaan vöihin köytettynä. Ajo lauttaan ja pois sujui tosi hyvin (tai mieheni ajoi mutta se näytti helpolta :D). Kannoimme tavarat juhlapaikan varastoon, laitoimme juomat kylmään ja jäimme kaasojen kanssa vielä laittamaan karkkeja valmiiksi kulhoihin ja sen semmoista. Lautassa matkalla takaisin keskustaan alkoi se hääjännitys hiipimään päälle, ajatus siitä että seuraavan kerran kun lautalla matkustaa Suomenlinnasta pois, me ollaankin jo naimisissa! Hurjaa!




Meillä oli tosiaan varattu koko viikonlopuksi Klaus Ksta Envy huone. Kävelimme kauppatorilta hotellille ja kirjauduimme sisään ja jätimme toisen kaasoni tavarat huoneeseen ja lähdimme meille kotiin hakemaan omaa tavarakuormaani ja ihanista ihaninta hääpukuani. Tahdoin nimittäin että hääpukuni oli esillä huoneessa, että sitä sai vähän fiilistellä ja se toi hieman lisää häähumua päivään.
Kävimme vielä Kaisaniemessä maksamassa bändin hotellihuoneen, jonka jälkeen palasimme hotellille ja tilasimme Foodoran kautta huoneeseen Day & Night sushibaarista hieman sushia. Kaveriksi vähän valkoviiniä ja ai että oli hyvä olla. Kylpyvedet valumaan ja sukellus ihanaan ruusuntuoksuiseen vaaleanpunaiseen kylpyyn. Tytöillä oli häiden teemaan sopiva laventelinvärinen ja laventelintuoksuinen rauhoittava kylpy. Kylpyjen jälkeen laitoimme vielä kasvoihin tämän hehkutetun Glam Glow youth mud kasvonaamion. Olihan se ihan tehokas naamio, josta tuli super pehmeä ja kuulas iso, vähän odotin kyllä enemmän kun paketti lupaili kuun taivaalta. Myöskin Klaus K oli hienoinen pettymys, huone oli kyllä kovin nätti ja näin. Kylpyhuone oli ongelmamme. Kylpyammeen tulppa vuoti ja se oli raivostuttavaa koska morsiuskylvyt oli pääasiassa tänä iltana. Myöskin shampoo oli huoneesta koko viikonlopun ajan loppu, eikä sitä käynyt kukaan täyttämässä, lupauksista huolimatta. Häiden jälkeisenä aamuna oli kiva huomata suihkussa kun tukka oli täys lakkaa ja totaali takussa, että shampoota ei edelleenkään ole täytetty. Hehkutettu aamupala oli ihan kiva muttei mitenkään erikoinen, sunnuntai aamuna ihmisiä oli vain niin paljon etteivät kaikki mahtuneet aamupalalle aamiaissaliin ja moni ruuista oli pitkään loppu. Luulisi että kun huone maksaa päälle 200€ per yö niin edes nämä asiat olisi kunnossa.




Tytöt olivat tehneet minulle ihanan polttarikirjan, jota yhdessä selailtiin iltasella ja juotiin vaaleanpunaista glitter skumppaa. Nälkä yllätti vielä tämän ihanan kaunistautumisen ja fiilistelyn jälkeen ja lähdettiin sitten tyttöjen kanssa vielä mäkkäriin (classy!) Uni tuli yllättävän hyvin illalla, kävimme suht ajoissa nukkumaan. Heräsin aamulla paniikissa että nyt ollaan myöhässä kirkossa, mutta kello olikin vasta onneksi kuusi. Ei siinä uni enään tullut ja makoiltiin vain tyttöjen kanssa sängyssä ja suunnattiin aamupalalle. Voin kertoa ettei ihan hirveämmin ollut ruokahalua, alkoi nimittäin jännittämään ihan hirmuisen paljon! Tästä jatketaankin sitten myöhemmin <3

            Onnellinen ja jännittynyt morsian hääpäivän aamuna!

torstai 23. kesäkuuta 2016

Polttarit!!

Jee, mulla oli mun upeimmista upeimmat polttarit!! Äsken vain havahduin että siitähän on jo melkein kaksi viikkoa! Polttarit tosiaan tytöt oli järjestäneet sopivasti samalle päivälle kuin Simollakin oli, aivan täydellinen idea! Simo haettiin lauantaiaamuna suoraan sängystä kello 08. Aloitin sitten poikien lähdettyä kaikessa rauhassa tiskailemaan kunnes ovikello soi ja avasin oven pinkit tiskihanskat kädessä laumalle armeijapukuisia tyttöjä (ja yhdelle herralle). Hetki meni sisäistää että mitäs hittoa tässä oikein nyt tapahtuu! Tiskailut ja Oltsun aamupuuron keittämiset jäikin sitten siihen, sain 30min aikaa valmistautua ja pakata käsketyt tavarat mukaan ja pukeutua armeija-asuun sekä karvahattuun. Puhelimestani jouduin myös luopumaan (täydellinen idea).



Matkalla ensimmäiseen kohteeseen sain tehtäväksi keksiä meille marssihuudon jota sitten yhdessä kailotettiin pitkin Fredaa marssiessamme eteenpäin. Vähän vielä olin pihalla että onko mulla oikeesti nyt polttarit! Ensimmäiseksi kohteeksi paljastui Osuva Range & Training, eli pääsin ampumaan! Ensin meille pidettiin info siitä miten radalla kuuluu käyttäytyä ja pikkaisen alkoi siinä vaiheessa jännittämään (myöhemmin päivälla jännitys sai kyllä ihan uuden ulottuvuuden). Ensin vuorossa oli jonkin sortin pieni pistooli jota kokeiltiin, ja en yllättäen osunut yhtään mihinkään. Sitten aloinkin saada kokeiltavaksi erillaisia aseita, oli pikkasen eri meininki niissä kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa. Kauhein oli 9 millinen jota poliisit käyttää, sillä kun ampui niin ihan pelotti kun se oli niin kamala. Sain myös kokeilla sellaista pienen pientä Bond asetta, ikivanhaa revolveria pyörivällä pesällä ja viimeisenä jonkinlaista armeijan käyttämään hirveän kokoista vehjettä jossa oli lasertähtäimet sun muut vempaimet. Tämän viimeisen kanssa jokaisen laukauksen aikana piti sanoa vanhan ex poikaystävän nimi ja näin jättää ne menneisyyteen tai jotain sinne päin.




Tämän jälkeen sain osoitteen johon suunnistimme, ja talon edessä avaimen. Oven takaa löytyi aivan ihana asunto jonka tytöt olivat laittaneet niin nätiksi! Nautimme ihanan lounaan asunnolla ja nautiskelimme hieman kuplivaa, ja sain tehtäväksi kirjoittaa Simolle rakkausrunon. Tämän jälkeen sain runosta palkintona aivan ihanan keijuasun! Oli siivet, peruukit ja kaikki mahdolliset keijuvehkeet. Tytöt sekä herra laittovat päähänsä kaasoni tekemät aivan ihanat mustikanvarvuista tehdyt seppeleet, pieni menninkäisarmeijani. Hyppäsimme 3 ratikkaan jossa keräsimme paljon katseita, varsinkin tämä oma kirkkaan vihreä keijupukuni ja ihmiset ottivat kuvia. Oli ihanaa saada niin monelle hymynaamalle tällä asulla :)





Kävelimme Kompassitorille ja sitten kyllä hymy hyytyi. Paikalle oli nimittäin hankittu jonkin sortin epäilyttävän näköinen herra jonka tarkoituksena oli sytyttää mut tuleen! Ei siinä, puhelimesta soimaan This girl is on fire biisi, keijuasu veks ja päälle märkäpuku. Nyt selvisi mihin bikineita tarvittiin. Märkäpuvun päälle kiskoin vielä kuusi kerrosta läpimärkiä college vaatteita jotka haisivat aivan bensiiniltä. Herra alkoi hieromaan naamaani jotain todella epäilyttävää töhnää, ja tässä vaiheessa ajattelin että tämän on pakko olla vitsi, eihän mua nyt tuleen voida sytyttää keskellä Ullanlinnaa. Kokoajan odotin että olisi tullut käsky juosta karkuun, mutta ehei sitä ei tosiaan tullut. Mentiin ihan meren viereen jossa tämä herra antoi ohjeet mitä tehdä sillon kun olen tulessa, ja alkoi valelemaan selkäpuolelle bensiiniä ja tuikkasi mut tuleen ja käski juosta ympyrää perässään. Oi vitsit toi oli kyllä niin KAMALAA kun oli kova tuuli ja se sai liekit oikein pyörimään ympärilläni ja sivusilmällä koko ajan näin lieskat ja palanut karva haisi. Juostiin siinä sitten ympyrää ja tämä ukkeli käski juosta vielä yhden kierroksen mihin kiljuin hänelle takaisin että "en muuten v*tussa juokse!" Mutta juoksin sitten kummiskin jonka jälkeen herra käski "hypätä jorpakkoon". Joopa joo, eipä toteutunut tämä mun vaatimus "ei missään nimessä mihinkään veteen". Toisaalta se mereen hyppääminen oli kyllä paras kohta koko aktiviteetissa kun tuli sammui. Tai no meressä hattuni paloi edelleen mutta sitten kun sekin oli sammunut niin oli kyllä niin voittajafiilis!! Uiminen oli vain pirun hankalaa nämä kaikki vaatteet päällä, saati sitten portaiden kiipeäminen ylös johon tuntui menevän ikuisuus. Näytin ihan merihirviöltä. Hirveä määrä turisteja kameroineen oli kerääntynyt seuraamaan tätä ah niin ihanaa tapahtumaa. Palkinnoksi sain sitten kuohuvaa joka todellakin tuli tuon suorituksen jälkeen tarpeeseen. Jessus sentään ollaan kyllä sekopäistä porukkaa. Siitä sitten hurautettiin taksilla takaisin asunnolle ja pääsin kuumaan suihkuun.





Seuraava etappimeillä olikin Burleski tanssitunti HiMo Clubilla. Harjoiteltiin hieman satiinihanskojen riisumista viekoittelevasti ja hytkyttiin. Tuossa vaiheessa alkoi vain jo kordinaatiokyky olla hieman hakusessa ja jalka eksyi vähän sinne sun tänne. Oli kivaa saada koko ryhmän kera saada vähän vatkata ja sheikata. Matkaa jatkettiin tunnin jälkeen Löylyyn drinksuille, harmi vain että siellä ei ollut töissä ketään baarimikkoa joka olisi osannut tehdä kunnon cocktailit meille.
 

Matkaa jatkettiin takaisin asunnolle jossa laittauduttiin iltaa varten ja siemailtiin shampanjaa. Tähän mennessä kaikki mun oletukset polttareiden varalle oli jo ylitetty ja lujaa! Hypättiin tilataksiin ja hurautettiin Viiskulman nurkille El Reyhin syömään, aivan nappisuoritus tämäkin! Ravintola sattuu olemaan yksi mun ja Simon lemppareista nimittäin! Syötiin maistelumenut ja nautiskeltiin drinksuja, ruoka ja drinkit oli ihan super hyviä ja seura mitä parhainta!


Iltaa jatkettiin Apolloon jossa tanssahtelimme pilkkuun saakka. Matkalla takaisin kämpille suoritinkin lisää tehtäviä, yhden Tempon edessä josta sattui sopivasti löytymään muutama meidän henksustakin. Haasteena oli tehdä ihmispyramidi ja sehän meni ihan nappiin! Tämän jälkeen sain haasteen johtaa letkajenkkaa mutta siinä suoritus alkoikin olla jo vähän surkea, mutta erittäin tyylikäs. Seistiin jonossa ja yritettiin muistaa letkajenkan sanoja ja viskottiin jalkojamme puolelta toiselle :) Jatkoimme matkaa asunnolle ja sain vielä haasteeksi "kiillottaa Audia" ja tanssia tankotanssin lyhtypylvään kanssa. Kaikki onnistui ja suoritettiin vaikka toteutus aamu viideltä alkoi olemaan jo aika mielenkiintoisen sorttista. Paras tehtävistä oli ehkä se kun jouduin vielä kysymään tietä siansaksaksi. Joku ohi kulkeva mies hyppäsi täysillä mukaan mun "uu slubuu da slabidii" siansaksaan ja hölötettiin ja käkätettiin itsemme kuoliaaksi siinä hetki ja jatkettiin matkaa. Matkan varrella vielä Bulevardilla heittelin ohikulkevien ihmisten päälle keijupölyä (värikkäitä pikkuperhosia). Aamu kun koitti niin jalkapohjat olivat rakkuloilla ja yhdellä neidillä taisi murtua varvaskin illan aikana. Aamupäivällä menimme vielä meidän polttariporukan ja Simon polttariporukan kanssa yhdessä Primulaan brunssille parantelemaan itseämme.



Nämä polttarit oli kaikkea ja vielä paljon muutakin mitä ikinä olisin voinut toivoa tai odottaa! Täytyy ihmisen olla onnellinen kun on näin huipputyyppejä ympärillä järkkäämässä näin ihania hetkiä! Ja mun kaksi kaasoa Jenna & Kaisa, ne on niin mielettömiä mimmejä että ihan hiljaiseksi vetää <3 Toivottavasti moni muukin saa yhtä onnistuneet ja ihanat polttarit kuin mulla oli. Talsi kiittää ja kuittaa.

torstai 9. kesäkuuta 2016

Kuukauden päästä mennään!

Heissan!

Enään tasan kuukausi niin on meidän häät! Super jännää! Vielä ei ole mikään suurempi häästressi tai paniikki iskenyt, sitä siis odotellessa kun se jostain varmasti kohta alkaa hiipimään. Käytiin Simon kanssa eilen ostamassa meidän sormukset, ja sormuksiksi meille valikoitui Kalevala sormukset. Alusta saakka olen ollut sitä mieltä että timanttia ei mulle sormukseen tule, ne on ihan yliarvostettuja. Ja keltakulta on ehdoton nounou. Sormukset meillä on siis hopeaa, ja omassa sormuksessani on kivenä kaunis topaasi. Koko Kaleva sormus oli Simon idea, ja ihan täydellinen idea olikin. Vähän erillaista kuin muilla, ei tahdottu mitään perinteistä settiä jotka kaikilla sormessa killuu vaan selkeästi jotain muuta. Sormukset jätettiin liikkeeseen kaiverrettavaksi ja viikon päästä ne saapi käydä noutamassa. Kaiverruksetkin on meillä hieman erikoiset. Talsivaara style!


Hääkakku tosiaan meillä tulee Teemu & Markus Patisseriesta, ja saatiin eilen koekakku maistettavaksi. Ihan huippu hyvää, kuohkeaa ja ihanan raikasta, pohja ei kakussa vain mua oikein miellyttänyt niin siitä tehdään vähän ohuempi. Kakku on tarkoitus hakea häitä edeltävänä päivänä ja viedä se muiden häätavaroiden kanssa juhlapaikalle odottamaan. Kakkukoristekin tipahti vihdoin ja viimein postiluukusta ja tällä kertaa jopa ehjänä! Jee!


Hääpukuni on tällä hetkellä ompelijalla pienennettävänä ja maanantaina se olisi tarkoitus hakea kotiin. Vähän jännittää millainen siitä tulee, kun olen niin tatti että helma on sovituksessa ollut kokoajan aivan rytyssä eikä siitä ole oikein kunnolla nähnyt että miten kangas tulee laskeutumaan. Helmasta lähtee nimittäin ainakin 15cm pituutta pois ja yläosasta sisäänpäin otetaan 10cm. Ja huntu jota metsästin ympäri Suomea menikin nyt vaihtoon, huomasin että huntu oli aivan eri sävyä kuin puku ja ne näyttivät yhdessä todella vinksahtaneelta. Onneksi sain hunnun myytyä Facebookin hääkirpputorilla ja uuden löysin ompelijalta. Pieni hermoromahdus ehkä sattui kun värivirheen bongasin, mutta nyt kaikki on taas tikissä. Häihin ilmoittautumispäiväkin meni jo, ja vieraita on näillä näkymin tulossa 65. Eli juuri sellainen määrä mitä alunperin suunniteltiinkin. Pöytämuodotkin on tilattu jo Suomenlinnan tilaihmisiltä, paikkakortit on kirjoitettu valmiiksi, menukortit on tulostettu  ja istumajärjestys tehty, nyt vaan sitten jäädään odottelemaan niitä polttareita!! :)


tiistai 17. toukokuuta 2016

Polttareiden pohdintaa

Heipsan!

Tässä kun alkaa kesäkuu pikku hiljaa lähestymään niin alkaa jännittämään entistä enemmän omat polttarit! Jännittää että milloin ne on, ketä siellä on ja mitä mun pään menoksi on oikein keksitty.
Toinen kaasoni kyseli aikaa sitten että mitä haluaisin ja mitä en missään nimessä toivo olevan polttareissa. Ihan huimaa olisi saada vähän vauhtia ja vaarallisia tilanteita! Esim jonnekkin 
ralliradalle olisi aivan mahtavaa päästä jonkun oikean kuskin kyytiin joka kaahaisi tuhatta ja sataa äärettömän päheällä autolla (itse varmaan ajaisin suoraan pöpelikköön), moottorit murisisi ja kumia palaisi. Lentokoneesta loikkaaminenkin olisi aika siistiä mutta kovin kallista. Benjihypyn olen jo Kaivopuistossa muutama kesä sitten hypännyt niin se ei vältsi niin erikoiselta enään tuntuisi. Tai no jaa. Mieli voisi muuttua sitten kun tornista pitäisi hypätä alas (viimeksi työnnettiin alas). Sanoin myös että mut saa pukea niin kuin haluaa, niin kauan kunhan päälle ei tule mitään kokovartalo oravapukua tai vastaava, niin on vapaat kädet. Hyvää ruokaa, musiikkia ja viiniä. Ehkä joku kaappauskin voisi olla ihan hauska. Tai burleski tanssitunti, vähän bauntzikawawwauu.



Ehdottomia nounouita on johonkin veteen laittaminen. Pelkään yli kaiken Suomen kamalia sameita vesiä, vesikasveja, kiviä, kaloja ja koko helahoitoa joka on pinnan alla. Jonkun mielestä joku suppailu voisi olla hauskaa, mutta ehei, ei mun mielestä. Ehkä jossain kaukana jossa on ihanaa kirkkaan sinistä vettä. Ja metri vettä :D Ja toinen ehdoton ei on strippari. Yäk. Ei ikinä. 

Mahtavaa onkin kun ei yhtään tiedä mitä odottaa ja milloin tulee lähtö! Oli polttareissa mitä hyvänsä ja oli ne milloin hyvänsä niin niistä tulee aivan varmasti ihan huippu upeat. Niitä odotellessa ja rapun kolahduksia säikkyessä!


sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Häähäslinkiä

Hip!

Kun järjestää 80-90 hengen häitä niin oli jo ihme kun ei minkäänlaisia takapakkeja ollut tähän mennessä tullut. Nyt kävi sitten niin että Simolla oli tullut hääkuvaajan kanssa jonkinsortin väärinymmärrys ja meiltä puuttui hetken ajan kokonaan kuvaaja. Otin sitten ohjat omiin käsiini ja metsästin meille uuden kuvaajan. Nyt meidän hääpotretit tulee ottamaan Tomas Whiteout Espoosta. Netissä on sellainen kätsä palvelu (valokuvaajat.fi) johon syötetään toivottu päivämäärä ja kuvauksen kesto ja erinäiset valokuvaajat voivat jättää tarjouksia kuvauksesta. Ja tätä kautta kuvaajamme sitten löytyi. Saimme todella hyvän tarjouksen! Herra puhuu vain englantia mutta meille se ei ole mikään ongelma. Aikataulu kuvauksen suhteen pysyy edelleen samana eli heti vihkimisen jälkeen käydään ottamassa max tunnin ajan rannassa hääpotretteja jonka jälkeen siirrytään sitten Simon kanssa hääpaikalle. Meidän kuvauksen aikana on tarkoitus kuvata vieraat ammattilaiskameralla rannalla juhlapaikan edessä, näin vieraillakin on häppeninkiä sillä aikaa kun me hypitään pitkin rantakallioita kuvaajan kera. Jotkut ottaa hääpotretit täydessä tällingissä jo ennen häitä, mutta en itse näe siinä kyllä mitään järkeä. Haluan säästää hääpuvun ja koko morsiushelahoidon siihen hetkeen kun kävelen käytävää pitkin alttarille. Sviik! Ja se hetki on jo ihan kohta!!


Kummallekin kaasolle on löytynyt nyt mekko, ja täytyy kyllä sanoa että piru vie, on mulla kyllä kuumimmat kaasot ikinä! Kaasojen puvun väriksi valikoitui nyt sininen, kun toinen kaasoista sattui löytämään aivan upean pitkän sinisen puvun jostain pikku putiikista joka kiikuttaa itse mekkonsa Suomeen Pariisista tai jostain. Tällä värimaailmalla lähdettiin sitten metsästämään toiselle kaasolle pukua. Ja se löytyi sitten Zazabellan valikoimasta. Väri on sama sininen, mutta pituudeltaan mekko on lyhyt joka istui tälle tyllerölle kuin nenä päähän. Tämä neiti pitää mekkonsa salassa mieheltään joka on siis myös Simon bestman. Itku tuli jo silmään liikkeessä kun kaasoni oli niin nätti ja mietin että kuinka hänen herransa tulee ihastumaan tähän ilmestykseen hääpäivänämme. Tulee siis erittäin rakkauden täytteinen päivä! Ja huomattiin tuossa että kappas kettua, ollaan kaasojen kanssa kaikki melkein samanpituisia ja kaikilla on vaalea tukka. Blondien armeija siis! Kaasojen ja kummankin äidin lahjat on nyt valmiina, mutta ei niistä sen enempää että pysyy yllätyksenä :)


Hääkukkiin tuli nyt myös muutoksia kun kaasojen puvut ovatkin siniset. Ranteisiin tulevien kukkakorujen väri vaihtui valkoiseen kun se oli aiemmin laventelin sävyinen. Nyt ne sopii paremmin 
mekon sävyn kanssa. Tarkoituksena oli käydä häitä edeltävänä iltana keräämässä Suomenlinnasta pöytäkukiksi jasmiininkukkia, mutta tultiin siihen tulokseen äidin kanssa että unohdetaan puskissa loikkiminen ja tilataan pöytäkukat suoraan kukkakaupasta. Kävin toisen kaasoni kanssa pari päivää sitten tilaamassa kukat, ja pöytäkukaksi valikoitui vaniljan/hempeän persikan värinen neilikka. Samalla otin kukille toimituksen kampaamoon jossa meidät tuunataan hääpäivän aamuna niin ei tarvitse kukkia sitten kenenkään käydä mistään erikseen hakemassa :) Karkkibuffetin karkitkin tupsahti postista, tilasin Urjalan makeistukusta 13 kiloa karkkia! Nami. Käytiin myös jättämässä kirkkoherranvirastossa pyyntö avioliiton esteiden tutkinnasta eli sekin homma on pois päiväjärjestyksestä :)






keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Heleäksi ennen hääpäivää

Hip!

Kävin tänään hankkimassa vähän apuvoimia kaunistautumiseen hotellille häitä edeltäväksi illaksi. Hotelliksi valittiin tosiaan Klaus K ja huoneeksi valikoitui Envy. Huone on mukavan kokoinen, 35 neliötä. Tarkoituksena on viettää häitä edeltävä ilta kaasojen kanssa hotellilla kaunistautuen ja rentoutuen. Vähän kylpyjä, kasvonaamioita, kynsien laittoa, viiniä ja sushia. Zen moodi päälle.


Laitoin erikoispyynnön hotellille kylpyammeesta ja meille luvattiin järjestää sellainen Envy huone jossa on kylpyamme. Rakastan kylpyjä, olisi ihanaa jos kotonakin olisi kylpyamme mutta eipä ole joten tästä pitää ottaa kaikki riemu irti. Kävin ostoksilla Lushissa ja mukaan tarttui ihania juttuja! Itselleni ostin Rose Bombshell kylpypommin, joka kuohuu liuetessaan veteen ja värjää veden vaaleanpunaiseksi ja ruusun tuoksuiseksi. Ja sitten vielä kun pallo on kokonaan liuennut niin siitä vapautuu veteen oikeita ruusunterälehtiä! Täydellinen morsiuskylpy <3 Kaasoille ostin laventelin tuoksuisen "kylpyvaahdon", eli siis köntin laventelin väristä kylpymassaa joka murskataan veteen. Massa liukenee veteen ja siitä tulee paljon vaahtoa ja vesi värjäytyy laventelin väriseksi ja tuoksuiseksi. Sopii siis täydellisesti myös meidän häiden väriin!


Lushin jälkeen hiippailin Kicksiin hakemaan itselleni kasvohoitotötterön. Kasvohoitona toimii Glamglow youth mud mask, jonka pitäisi olla aika tujua tavaraa. Ikinä en ole tuota kyseistä tuotetta käyttänyt, kovasti vain kuullut ja lukenut kehuja töhnästä. Tuote lupaa kolme päivää kestävän hehkun ja melkein kuun taivaalta. Mielenkiinnolla jään odottamaan lunastaako tuote lupaukset. Kun tuo mönjä on niin tujua tavaraa niin täytyy tehdä jonkinsortin testi pienelle iho alueelle ennen häitä, ettei vaan käy niin että hääpäivän aamuna on nassu punainen kuin paloauto. Siinähän sitä sitten oltaisiin. Hankin myös vihdoin ja viimein pitkän etsimisen jälkeen huulipunan häihin. Merkkinä toimii Make Up Store ja sävynä Redwood. Huulipunassa on  kivan vaalea sävy kun silmämeikistä tulee vahva.


Yönaamiona toimiikin sitten mun ihan ykkös luotto tuote, Biothermin Night Spa. Mieletön tuote ihan  päivittäisessäkin käytössä. Kun voidetta laittaa vaan enemmän lärviin niin siitä tulee naamio. Kyllä pitäisi näillä tököteillä herätä hääpäivään hehkeänä!


Sitten vielä läjäpäittäin sushia ja hyvää Rieslingiä ja avot, täydellinen viimeinen ilta ennen hääpäivää on valmis!

Jännää!!








maanantai 11. huhtikuuta 2016

Paniikki joka tottelee nimeä koristeet

Hip!

Käytiin tuossa jokunen aika sitten Simon kanssa Suomenlinnassa katsastamassa meidän juhlatila, eli Pirunkirkko. Ei siis oltu koskaan käyty kyseisessä paikassa ennen kuin varattiin se, ja kuvissa tila näytti upealta. Muutenkin ajatus häistä Suomenlinnassa tuntui aika siistiltä. Noh, Pirunkirkolla sattui olemaan avoin iltanäyttö ja saatiin vihdoin aikaiseksi mennä ihan paikan päälle katsomaan juhlatilaa. Ja härregyyd, olihan se nyt aika upea! Mieletön suorastaan. Asiakasvarasto jonka saamme käyttöön häitä edeltävänä iltana on oikein mukavan kokoinen ja varastossa on niin iso jääkaappi että kaikki juomat mahtuvat kylmään odottamaan seuraavaa päivää, ja samalla sinne mahtuu hääkakku niin sen hakemista juhlapäivänä ei tarvitse stressata kun se voi viedä juhlapaikalle jo perjantaina.


Ainut mikä tilassa yllätti, oli sen koko. Se on ihan järkyttävän suuri. Mutta toisaalta meidän kutsuttujen vieraiden määrä on paisunut jo 100 henkeen, että ei se extra tila mikään huono juttu ole :) Tilaan kuuluvien kabinettien koko yllätti ihan totaalisesti, ne on niin isoja että niissä voisi järjestää jotkut pienet häät. Tarkoituksena meillä on jättää käyttämättä kabinettitilat ja keskittää juhla ylläolevassa kuvassa näkyvään "ruokasali" osioon sekä tanssilattiaan. Tanssilattialla onkin sitten mukavasti tilaa niin ei tarvitse olla kuin sillit purkissa. Yhteen kabinettiin sijoitetaan ainakin meidän hääseurueen omat tavarat sekä Olivian päiväuni paikka. Tarkoituksena olisi että minä sekä kaasot pukeuduttaisiin kabinettitilassa juhlapaikalla, en vain tajunnut tarkistaa että onhan tilassa kokovartalopeili. Jos peiliä ei ole niin sitten joko tuodaan kotoolta oma tai pukeudutaan kirkolla. Mennään kyllä vielä anyway kaasojen kanssa käymään yksityisvierailulla tilassa, kun pöytien paikat pitää vielä ilmoittaa juhlatilanhoitajille jotka sitten asettelee pöydät valmiiksi. Ruokapöytien lisäksi kun tulee pöydät mihin ruoka tulee tarjolle, omat pöydät erikseen juomille, karkkibuffetille, häälahjakuorille sekä ystäväkirjalle niin on ehkä järkevämpää piirtää jonkin sortin kartta että kaikki pöydät on sitten oikeilla paikoillaan aamulla.




Mutta sitten se kriisi. Aloin tässä murehtimaan että kun juhlatila on sen verta iso, niin miten siitä saisi koristeltua mahdollisimman söpön. Taisin ihan alkukirjoituksissa kovaan ääneen huudella että meille ei mitään pompomeja tule, mutta kappas kettua kun löysin itseni tilaamasta niitä 30 kappaletta, hihhii. En vielä ihan tiedä että kiinnitetäänkö ne kattoon (mihin menee kyllä hirveästi aikaa) vai laitanko niitä nätisti ikkunalaudoille. Tilasin kolmea eri väriä kolmessa eri koossa. Pompomien väreinä on hempeä vaaleanpunainen, vaaleanpunainen sekä laventeli ja kokoina 15cm, 20cm ja 25cm. Sen lisäksi paniikissa tilasin kuudet koristevalosarjat, 20 metriä vaalenapunaista tylliä karkkibuffettiin sekä diskovalon :D Hoplaa. Näillä pitäisi päästä alkuun.




Aika huimaa, meidän häihin on enään alle kolme kuukautta aikaa! Just tuossa kuukausi sitten mietin kun eräs tuttuni meni naimisiin että meidän häihin on enään neljä kuukautta aikaa ja tuntuu kuin siitä olisi vain viikko! Nyt se aika alkaa juoksemaan. Varsinkin kun palaan nyt kahdeksi viikoksi töihin ja sitten onkin jo toukokuu joka on täynnä jos jonkinlaista huvitusta ja hommaa, sitten tulee kesäkuu (ja polttarini toivottavasti :D) ja juomia pitää lähteä hakemaan tallinnasta, on juhannus, on hääpuvun pienennystä ja viimeinen sovitus ja vaikka ja mitä! Alkaa päivät Talsina loppumaan, jee! <3